Maahanmuuttaja lastensuojelun asiakkaana: kulttuuristen arvojen kohtaaminen

Simple item page
dc.contributor.authorPoikonen, Marjo
dc.date.accessioned2019-06-17T15:32:45Z
dc.date.available2019-06-17T15:32:45Z
dc.date.issued2018
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemia haasteita maahanmuuttajaperheiden kohdalla ja sosiaalityöntekijöiden periaatteita ja arvoja maahanmuuttajaperheiden kohtaamisissa. Sosiaalityöntekijät toimivat suomalaisessa individualistisessa kulttuurissa, jossa arvostetaan yksilön oikeuksia, itsenäisyyttä ja tasaveroisuutta. Monet maahanmuuttajaperheistä tulevat kollektiivisista kulttuureista, joissa yhteiskunta rakentuu hyvin erilaisten arvojen pohjalle. Maahanmuuttajaperheen kulttuuritausta ja sen erityisyys on huomioitava, jotta apu saavuttaa asiakkaan. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna 10 lastensuojelun sosiaalityöntekijälle, Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysissa käytettiin teemoittelua, tiivistämistä ja osittain tyypittelyä. Tutkimuksen perusteella tulkkien salassapitovelvollisuuden pitäminen on suurimpia kielellisen puolen haasteita. Yhteisöllisen kulttuurin positiivisia puolia tai resursseja ei juurikaan hyödynnetty, vaan yhteisöllisyys korvattiin suomalaisella palvelujärjestelmällä. Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta koulun toimintatavat olivat joustamattomat, maahanmuuttajaperheitä väheksyvät ja heidän tarpeitaan sivuuttavat. Koulun toimintatavoista yhteistyökumppanina näkyi sosiaalityöntekijöiden tulkinnan mukaan universalistinen toimintakulttuuri. Kotouttamista pidettiin epäonnistuneena ja kotoutunut maahanmuuttaja tarkoitti yksilöä, joka oli individualististen arvojen mukaisesti toisista riippumaton. Sosiaalityöntekijät pyrkivät rakentamaan asiakkuutta maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa kahdella eri tavalla: erityisyyden huomioiden ja tasaveroista toimintatapaa noudattaen. Tasaveroista toimintatapaa noudattavat toimivat kaikkien asiakkaiden kanssa samalla tavalla. Hyviä käytöstapoja pidettiin riittävinä. Molemmat pitivät luottamuksen rakentamista asiakassuhteessa tärkeänä ja rakensivat sitä samoin perustein. Todellisuudessa kaikki sosiaalityöntekijät kuitenkin tekivät erityisjärjestelyjä maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa. Näitä olivat esimerkiksi traumataustan huomioiminen, yhteydenpito asiakkaan taustan selvittämiseksi ja maahanmuuttotyössä kokeneen työparin hyödyntäminen. Sosiaalityöntekijät sitoutuivat ammatillisiin eettisiin periaatteisiin enemmän kuin omiin arvoihinsa. Työyhteisössä voitaisiin jakaa kokeneiden työntekijöiden osaamista ja tietoa ja mentoroida maahanmuuttotyön vahvistamiseksi. Yhteisöllisen kulttuurin voimavarojen tunnistaminen, huomioiminen ja hyödyntäminen olisi myös tärkeää maahanmuuttajien asiakkuuksissa. (Author Abstract)en_US
dc.identifier.citationPoikonen, Marjo. (2018). Maahanmuuttaja lastensuojelun asiakkaana: kulttuuristen arvojen kohtaaminen. (Pro gradu-tutkielma). Tampereen yliopisto.en_US
dc.identifier.urihttps://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/103554/1527670873.pdf?sequence=1&isAllowed=y
dc.identifier.urihttp://hdl.handle.net/11212/4398
dc.language.isoFinnishen_US
dc.publisher(Pro gradu-tutkielma). Tampereen yliopistoen_US
dc.subjectchild abuseen_US
dc.subjectchild protectionen_US
dc.subjectsocial workersen_US
dc.subjectimmigrantsen_US
dc.subjectcultural issuesen_US
dc.subjecttraumaen_US
dc.subjectresearchen_US
dc.subjectFinlanden_US
dc.subjectInternational Resourcesen_US
dc.titleMaahanmuuttaja lastensuojelun asiakkaana: kulttuuristen arvojen kohtaaminenen_US
dc.typeArticleen_US

Files

Collections

CALiO Collection of Resources